Saikkua ja pakkausta

Sain ahdistuneisuushäiriöni vuoksi tai oireiden vuoksi saikkua 4 viikkoa. Tässä sitä mietitään, että mitä sitä tekisi. Onneksi nuo olympialaiset tulee nyt, niin on jotain seurattavaa. Ainakin haluan nukkua!

Harmi, ettei ole kunnon talvea. Nyt ois ihana kävellä jäällä auringonpaisteessa. Muuttolaatikoita kyllä alan pian kasailemaan, kun muutto on...hups..se on kuin onkin jo ensi viikolla. En oo oikein kerennyt keskittyä siihen.

Voisin käydä paljon kuntokeskuksessa ja uimassa, tehdä joitain päiviä vapaaehtoistyötä Fidalla, tehdä asioita, jotka on mapissa Ö.

Vinkkejä voimauttavasta tekemisestä kaivataan. Onko sinulla antaa sellaisia?

Tahdon uskoa Jumalaan, joka....

Tahdon uskoa Jumalaan, jonka hyväksyntä ja rakkaus ei ole riippuvainen siitä kuinka suuri meidän uskomme on. Ei ole riippuvainen siitä kuinka sairas tai terve mieli meillä on ja kuinka paljon kykenemme käsittämään hänestä tai puristamaan uskoa itsestämme. Ei ole riippuvainen meidän luonteestamme: toiset vaan on järki-ihmisiä ja epäilijöitä ja toisten on helpompi uskoa mitä tahansa...vaikka valheita.                                    
 
 Ei ole riippuvainen siitä kuinka paljon voimme tehdä Hänen hyväkseen. .Ei ole riippuvainen siitä kuinka moitteetonta elämää pystymme elämään. Ei ole riippuvainen tunteistamme ja mielentiloistamme. Ei ole riippuvainen elämäntilanteestammme. Tahdon uskoa Jumalaan, joka ENSIN rakasti meitä. Ilman mitään ehtoja. Ja rakastaa yhä, hyväksyy yhä. Sen teki selväksi hänen kuolemansa ristillä meidän syntiemme puolestamme. Jos sen uskon, se riittää. Se riittää Jumalan lapseuteen.

Jos tämä ei riitä, en voi uskoa, enkä tahdo. Mutta taitaa se riittää :) Tällaista Jumalaa vois kutsua Kallioksi! My rock!

(kiitos Jumala ja Greg Boyd muistutuksesta)

Hän ei voinut sitä enää salata - koskettava nettiromaani

Sain eilen osoitteen mielenkiintoiseen ja koskettavaan nettiromaaniin tai fiktiiviseen tarinaan 2000-luvun Suomesta. Romaanin anonyymina pysyttelevä kirjoittaja kirjoittaa nettisivuilla näin:

"Tutustuttuani yksinodottajiin, kristillisten vapaiden suuntauksien toimintaan, mielenterveysongelmaisiin henkilöihin sekä erityisesti näiden yhdistelmiin ymmärsin, että näitä kolmea teemaa yhdistävää kirjallisuutta ei ole vielä olemassa."

Luultavasti tämä lause sai tarinan kirjoittajan päätymään aiheeseen, josta tarina kertoo. Pääosassa on siis kristitty yksinhuoltaja, joka kärsii mielenterveysongelmista.

Tässäpä on nettiromaanin osoite. Itse lukaisin sen yhdessä illassa. Oli sen verran mielenkiintoinen ja ajatuksia herättelevä. Olkaapa hyvät!