Tuoli yksinäinen

Otin tän kuvan mun vanhempien luona, koska halusin opetella käyttään kameraa. Siinä se jököttää...yksinäinen tuoli. Asetelma herättää paljon ajatuksia. Tulipa vaan tällastakin mieleen:

" Siinä se on kaikkien ihailtavissa, kaikkien kuvattavissa,

kaikkien koskettavissa ja istuttavissa.

Siinä se on, asetelma täydellinen, jota jokainen

tuijottaa toivoen, ollapa samanlainen.

Vaan ei tiedä kukaan kai, että vaikka huomiota sai,

se on kaikille kaukainen, tuo tuoli yksinäinen."

Uusi blogi avattu..

Vanha blogini nimeltä Uskallan unelmoida jäi vähän puolitiehen, joten ajattelin alkaa bloggaamaan uudestaan uudessa vähän laajemassa blogissa.

 Olen menossa tänä syksynä Valokuvailmaisun perusteet -kurssille, joten täällä tulee varmasti ainakin olemaan tuotoksia tuohon kurssiin liittyen. Täällä saattaa olla runoja (omia ja toisten), sisustusinspiraatiota, musaa, mietelauseita ja ties mitä.

Olet tervetullut seuraamaan bloggailujani :)