Mun on vaikea rentoutua ihan yleisesti, niin itse asiassa keskustassa on vaikeampi rentoutua. Kun asunto on vilkkaalla alueella, niin jotenki siitä ei hetkessä muodostu sellanen "suojaisa pesä", vaan se on kaiken keskellä. Tuntuu, että itsekin pitäis mennä ja tulla koko ajan (varisinkin kun on kevät). Toivottavasti saan silti muodostettua tästä mun oman kolon.
Edellisessä asunnossa oli tosi paksut seinät ja hiljaiset naapurit. Ei kuulunut mitään. Sai elellä ihanassa hiljaisuudessa. Nyt joka puolelta kuuluu jotain. Yläkertaan muutti toissapäivänä uusi naapuri ja siellä on ollut porukkaa bilettämässä. Toivottavasti ei toistu joka viikonloppu ( tai ilta!).
Edellinen asunto oli sellainen suojaisa. Sinne ei nähnyt hyvin, kun siinä oli lasitettu parveke ja se oli ekassa kerroksessa, eikä kauhean valosakaan. Tää on nyt keskellä kaikkea. Vastapäätä on iso kerrostalo (tosin tie on onneksi välissä). Mutta välillä tuntuu kuin olisi näyteikkunalla. Täytytyi vähän verhoilla keksiä sellasta suojaa, että tuntuu, että oma ikkuna ei ole näyteikkuna. Valoisuus ei myös tuo sellaista "pesän tuntua".
Onko ehdotuksia mulle siitä, miten saisin tästä muodostettua pikkuhiljaa keskustasta huolimatta pienen kotikolon: turvallisen, suojaisan ja rauhallisen?
Hyvät puolet edelleenkin: sijainti on luxus, helppous lähteä liikenteeseen, kaunis asunto (mun makuun), kaverit tulee useimmin kylään :)
Kuvia en saa tästä edelleenkään, koska myin vahingossa entisen kännykän kanssa mun kameralaturin/johdon...ja kännykkäänkään ei ole johtoa.
